Heipä hei jälleen :D

Pääsemme nyt maistelemaan uuden kakkososan tuotantoa ^________^ Teimme osasta tälläkertaa vähä pidemmän, joten lukemista pitäisi siis olla :) Tämä osa on tavallaan alku tuolle otsikolle ja se sitten jatkuu vielä kolmannessa osassa. Vähän epämääräinen selitys, mutta.. 8D Candi ja Jaakko siis jatkavat toilailujaan perheen lisäyksen myötä. Katsotaan mitä käy :D Ja kommenttia sitten taas tulemaan..

No ei sieltä ihan norsua tullut, vaan pikku.Charlie. Poika siis. Jaakko pomppi riemuissaan esikoisensa ympärillä ja voi sitä leveilyä seuraavana päivänä töissä..

Candisekin oli helpottunut kun synnytys oli mennyt hyvin ja lapsi oli terve pieni poika. Pienellä Charliella oli äitinsä silmät ja hiukset. Isältään tämä oli perinyt silmien muodon ja suun. Lyhyehkö otsa perityi tietenkin äidiltä, mutta iso nenä perityi taas isältä :E Silti tuo pieni natiainen oli vallan hurmaava pikku vauva ja kyllä äidillä riitti hoitamista.

Illemmalla, kun Charlie oli laitettu nukkumaan, Candise päätti testata uutta urapalkintoaan..

Ja mitä sisältä paljastuikaan! Candise järkyttyi vallan ja kaikessa hiljaisuudessa raahasi urapalkinnon tontin uumeeniin, piiloon uteliailta naapureilta. Sen jälkeen kukaan ei ole käyttänyt tätä mysteeristä "simin pelotus-laitetta".

Kului päivä tai pari ja Candi peitteli juuri Charlieta nukkumaan, kunnes tunsi jälleen vääntöä vatsansa pohjassa. "Mitä? E-ei voi olla.. Taasko?" Candi hermoili yrjö kurkussaan ja riensi vessaan kiireesti.

Kaikessa hiljaisuudessa Charliekin kasvoi taaperoksi. Hänhän olikin ihan söpö pikkupoika. Candi oli niin ylpeä, ettei huomannut masunsa kasvavan.

Isä yritti parhaansa mukaan hoitaa tuota esikoispoikaa, mutta ei se helpolle aina tuntunut, kun vaimo voi kokoajan huonosti ja lapsi itkee millon nälkää, milloin unenpuutetta. Oksennuksetkin Jaakko päälleen sai kerran jos toisenkin ja olipa isällä totuttelua vaippojen vaihdon kanssa kun äiti kuorsasi päivät pitkät punkassa.

Ja olipas siinä ihmettelemisen aihetta taas kun Candin maha paisui ja paisui jälleen kerran yhä suuremmaksi! Mutta kyllä Jaakko ja Candisea hymyilytti kun perheen lisäystä oli taas tiedossa.

Mutta välillä Candisellakin ruuvi löystyi ja aivan yllättäen psykiatri ilmaantui paikalle nostamaan Candin takaisin maan pinnalle (vaikka tästä tulikin miinuspiste). Jaakkolla ei juurikaan sen paremmin pyyhkinyt, sillä Charlie osoittautuikin oikein uhmaikäiseksi taaperoksi, joka ei millään suostunut menemään iltaisin nukkumaan tai pukemaan yöpukua oikeinpäin. Candi ei oikeen voinut auttaa miestään, sillä iso masu vaati veronsa niin henkisesti kuin fyysisestikkin.

Mutta ei isän ja pojan yhteiset hetket aina olleet pelkkää alamäkeä. Kun Jaakko opetti Charlieta kävelemään sai isä leveästi hymyillä kun kerrankin poika totteli ja kuunteli isäänsä. Muutaman kommelluksen ja kaatuilun jälkeen kaikki näytti pitkästä aikaa taas valoisammalta.

Ja sitten. Ilta hämärtyi taas jälleen kerran ja Candise tunti piston mahassaan. Jaakko oli juuri lähtenyt ilta vuoroon ja Candi ajatteli kauhuissaan mitä voisi käydä, jos synnytys ei menisikään kun oletettiin. Pikku Charlie leikki huoneen nurkassa tyytyväisenä ja autuaan tietämättömänä mikä äitiä vaivasi.

No onneksi kaikki sujui hyvin ja isän saapuessa kotiin olikin vastassa kaunis tyttö lapsi, joka nimettiin Samathaksi. Sam oli perinyt isänsä mustat hiukset ja äitinsä siniset silmät. Myös Sam oli todella suloinen vauveliini ja isällä oli jälleen ylpeyden aihetta.

Elämä kuitenkin ei ole aina ruusuilla tanssimista. Lapsien huutoihin yöllä herääminen valvotti Jaakkoa ja se pian vaatikin veronsa. Jaakko kuorsaa nokosteli jopa ruoka pöydässä ja Candi, joka pitkästä aikaa ei ollut raskaana, sai hoidella Charlieta, joka pikku hiljaa oli siirtymässä pois uhmaiästä. Hän jopa totteli paremmin Candia kuin isäänsä. Lie mistä sekin johtui... ( Pahoittelut seinien oudosta _kuosista_ )

Ja niin eräänä aamuna; Charlie kasvoi söpöksi poika lapseksi.

Ja samalla Samista tuli taapero. Feyn perheen elämä helpottui, mutta vain hetkellisesti...

.. Sillä Candise näytti olevan jälleen raskaana. Hän sai jälleen seurustella vessanpöntön kanssa useasti päivässä. "Voi voi.." Candi voivotteli ja siirtyi jälleen laiskottelemaan sängylle, Jaakon pyyhältäessä lapsia hoitelemassa, millon missäkin ilman suunnassa.

Raskaus eteni todella nopeasti ja Candin maha oli aivan järkyttävän suuri. Jaakolla hyppäsi sydän kurkkuun ja Candisen synnytys alkoi. Jaakko puristi kultansa kättä ja hymyili. "Hyvin se menee.." Mies rohkaisi vaimoaan.

Ja niin, vatsan koostakin päätellen, Candise sai kaksoset; pojan ja tytön. Poika sai nimekseen Aaron ja tyttö ristittiin Summeriksi. Molemmille tuli jälleen mustat hiukset.

"KAKSOSET!" Jaakko hihkui innoissaan. "Heistä tulee varmasti suloisia lapsia.." Candi unelmoi ja piteli  minuutin nuorempaa Aaronia sylissään. "Tui tui tui söpöläinen.." Jaakko höpötteli Summerille. "PIKKUVELI!" Charlie hihkui ja kutitteli Aaronin vatsaa. Perhe oli nyt onnensa kukkuloilla, vaikka tekemistä riitti. Välillä aivan liikaakin.

"Kaksi vauvaa.." Jaakko soperteli hiljaa eräänä iltana, remontoituaan juuri lapsien huonetta. "Kaksi.." Hän hykerteli hiljaa. Jaakolle nimittäin oli aika iso juttu joutua näin suuren perheen isäksi niin yllättäen. "Kyllä me pärjäämme.." Candi rauhoitteli ja suukotti miestään. "Mitä isompi perhe sitä läheisempiä me olemme keskenämme." Candi naurahti ja Jaakkokin alkoi vakuuttua siitä että kyllä tässä pärjätään, vaikkei kaikki aina mene niikun ollaan suunniteltu.

Jaakko siis päätti näyttää perheelleen että hän pystyi pitämään huolta heistä. Jaakko nappasi itselleen ylennyksen ja asteli punaiseen urheiluautoonsa, joka toimi miehen kimppakyytinä. Charlie katseli lumoissaan ikkunasta kun tuo kiiltävä ferrari kurvasi pihasta.

Silti, vaikka Charlie hoitikin itse itsensä suhtkoht hyvin, ei voitu välttyä siltä etteikö hän rasittuisi kolmen sisarensa parkumisesta. Lähes joka yö poika heräsi yöllä jonkun huutoon ja siksipä Candise otti poikansa viereensä nukkumaan, kun tuo oli jo niin univeloissa että nukahti pystyyn. "Voi pieni poikani." Candise huokaisi ja kantoi nukkuvan Charlien vanhempien sänkyyn nukkumaan.

Charlie kuitenkin oli varsin vastuuntuntoinen poika ja hoiti koulunsa kunnialla. Se näkyikin todistuksessa ja Candi-äiti oli vallan ylpeä pojastaan.

Charlie toikin heti seuraavana koulupäivä sen aikaisen ihastuksensa kylään. Charlie ja tuo hurmaava naapurin tyttö leikkivät lähes iltaan saakka rosvoa ja poliisia ja kotia.

"Tuleppas ulos." Candi hymyili Charlielle. Poika viimeisteli kotitehtävänsä ja käveli äitinsä perään. Candi heitti pallon ilmaan. "Saatko kiinni?" Candi naurahti ja heitti pojalleen pallon. Charlie naurahti iloisesti, vihdoin äidillä oli aikaa leikkiä hänen kanssaan! Charlie painuikin liekkihetken jälkeen todella kiltisti nukkumaan, sillä oli niin riemuissaan ettei äiti kokoajan häärinyt kaksosten kimpussa.

Syksy saapui ja Sam katseli haaveillen ulos, kun isä lähti taas töihin. Ovi jäi auki, pikku tyttö hihkui mielessään ja konttasi suoraapäätä ulos avaraan maailmaan. Sam pomppasi ensimmäiseen lehtikasaan ja viskoi lehtiä ilmaan nauraen äänekään. "Sam? SAM!?" Candi kiljahti ja juoksi huolestunena ulos, mutta alkoi nauramaan iloisena kun huomasi tytön riehuvan lehtien seassa. "Mennäämpäs sisään tyttöseni.." Candi hymähti ja kantoi seikkailunhaluisen tyttärensä sisälle. Samin mielestä retki oli saanut vielä jatkua, mutta Candi lukitse oven huolellisesti ja valvoi ettei tyttö lähtenyt enään mihinkään.

Seuraavana aamuna kun Samantha avasi silmänsä hän huomasi olevansa lapsi. "ÄITI!" Hän huudahti ja juoksi Candisen luo. "Saanko nyt mennä pihalle?" tyttö hihkui innokkaasti ja luvan saatuaan hän loikkasi ulkovaatteisiin ja kirmasti naureskellen ulos syksyiseen ilmaan.

Olipa Charliella ihmettelemistä kun tuo saapui koulusta, kun pikkusisko olikin kasvanut. "Kuti kuti kuti." Candi hekotti ja kutitti Samia. "Ei isot tytöt enään kutia!" Sam huusi, muttei voinut olla nauramatta. Vauvojen kehdoista luovuttiin ja niiden tilalle ostettiin hienot sängyt, jokaiselle lapselle erilainen.

Jaakko asteli ulos, kun lapset ja Candi nukkuivat ja ryhtyi tiirailemaan tähtiä. "Oohh! Pluto.. Ja tuolla Mars ja tuolla Uranus ja... Ja.. Mikäs tuo on?" Jaakko suuntasi kaukoputken lähestyvään kohteeseen ja tiirasi kummissaan. "E-eihän se voi olla..."

"KJÄÄÄÄHHHH!!" Jaakko karjaisi ja imautui sinisen valon vaikutuksesta yläilmoihin. "U-ufoja..!" Jaakko kiljui ja piteli kaikin voimin kaukoputkesta kiinni, mutta ei ollut niin voimakas kuin luuli ja katosi siltä istumalta sinisenvalon saattelemana avaruusalukseen. "Jaakko on kidnapattu!" Candi kiljui ja katsoi kauhistuneena ikkunasta kuinka hänen miehensä pyyhkiytyi avaruusaluksen luukusta sisään.

Vähän myöhemmin päivällä alkoi kuulua kamalaa möykkää. "Katsokaa! Se tulee takaisin!" Candi kiljui kun ufoalus leijaili tontin ylle. Aluksen ovi avautui ja Jaakko potkaistiin ulos sieltä. "Jaakko! Oletko kunnossa?" Candise huudahti ja ryntäsi pöpperöisen miehensä luokse.

Tapauksesta puhuttiin vielä monesti ruokapöydässä, mutta hetkellisesti se vaipui unholaan kun kaksoset sitten vihdoin kasvoivat taaperoiksi. Summerin naama oli hieman kulmikas, mutta Aaron oli puolestaan todella suloinen. Summer kuitenkin oli luonteeltaan hyvin herttainen, eikä Feyn perheettä ulkonäöstä niin välitetty.

Taapero iässä kaksoset olivat lähes vaativimpampia kuin muut Candin ja Jaakon lapset yhteensä, joten Candi nukkui Charlien sängyssä kaksosten vieressä että voisi sitten nopeasti hoitaa lapsiaan, sillä kun Aaron heräsi kiljumaan myös Summer heräsi huutamaan ja toisinpäin. Candilla oli välillä todella vaikeaa, mutta kyllä tyttönen selvisi suhtkoht hyvin.

Jaakolla ei pyyhkinyt edes niin hyvin. Juuri kun miekkonen sai potkut töistä hän huomasi olevansa RASKAANA! "Se johtuu varmasi siitä ufoseikkailustasi.." Candi nauroi, mutta Jaakko oli aivan kauhuissaan. "Minä. Raskanaa? Voi hyvä elämä.." Jaakko huokaisi kauhistuneena ja istahti penkille järkyttyneenä.

Miten Feyn perheelle käy kun perheeseen saapuu alien lapsi? Entä miten Candise pärjää neljän lapsen kanssa yksin kun Jaakko voi kokoajan huonosti? Candi ja Jaakko saavat vaihtaa roolejaan ensimmäistä kertaa ja kuinka käykään kun Candin aikuiselämä alkaa lähestyä loppuaan ja vanhuus häämöttää? Se selviää kolmannessa osassa ...